Uskon, että osaaminen rakentaa tulevaisuutta. Siksi on tärkeää, että Tuusulan lapset ja nuoret saavat laadukasta kasvatusta ja koulutusta. Tämä tarkoittaa vahvoja perustaitoja, yrittäjämäisiä valmiuksia, oman osaamisen hyödyntämistä ja halua oppia jatkuvasti.
Kunnan peruspilareita ovat sivistys- ja elinkeinopalvelut. Ne luovat perustan osaamiselle, hyvinvoinnille ja kestävälle kasvulle. Sivistyspalveluilla– koulutuksesta kirjastopalveluihin – on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan. Ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria ei ole tulevaisuutta. Heille on tarjottava koulutusta, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia, nuorisopalveluita, kulttuuria, työtä, asuntoja, hyvä elinympäristö, mielekästä tekemistä ja tulevaisuuden näkymiä.
Elinkeinopalvelut ovat keskeisessä roolissa kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ne tukevat yritystoiminnan kehittymistä, luovat työpaikkoja ja vahvistavat paikallista taloutta. On tärkeää panostaa yrittäjäystävälliseen toimintaympäristöön, jossa sekä uudet että olemassa olevat yritykset voivat menestyä ja kasvaa. Elinkeinopalveluiden ja koulutuksen yhteistyöllä (eli yrittäjyyskasvatuksella) voidaan varmistaa, että Tuusulassa on osaavaa työvoimaa ja että nuoret saavat valmiuksia työelämään ja yrittäjyyteen ja omaksuvat yrittäjämäisen asenteen. Tuusula tarvitsee tulevaisuudessa niitä, jotka innovoivat, kehittävät, rakentavat uutta ja synnyttävät yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen avulla nuoret myös innostuvat oman elämänsä rakentamisesta ja löytävät oman polkunsa elämässä.
Tuusulassa on panostettu koulutukseen ja haluan, että siihen panostetaan jatkossakin. Kyse ei ole välttämättä lisäeuroista, vaan resurssien viisaasta käytöstä ja ennen kaikkea vahvasta tahtotilasta ja kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä siitä mihin tulee panostaa. Palveluverkkouudistuksen myötä saamme ulkoiset puitteet kuntoon. Seuraavaksi meidän tulee panostaa siihen, että kasvatuksemme ja opetuksemme on laadukasta ja pedagogisesti monipuolista sekä riittävä aikuisten tuki lapsille ja nuorille.
Pidetään Tuusula jatkossakin sivistyksen kärkikuntana. Olen valmis päättäjänä tekemään töitä sen eteen, että jokaisella tuusulalaisella on mahdollisuus oppia, kehittyä ja menestyä.
Kunta, jossa osaaminen on arvokkainta pääomaa
Haaveilen Tuusulasta, jossa varhaiskasvatus, perusopetus ja elinikäinen oppiminen ovat yhteinen ylpeydenaihe. Missä jokainen lapsi saa mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa ja kasvaa turvallisessa, kannustavassa ympäristössä – sellaisessa, jossa ryhmäkoot eivät tukahduta luovuutta, vaan opettaja voi oikeasti kohdata jokaisen lapsen.
Perustaidot – kuten lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja kriittinen ajattelu – ovat oppimisen kivijalka, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös digivalmiuksia, medialukutaitoa ja rohkeutta ajatella itse. Turvalliset ja terveet päiväkodit ja koulut, hyvin varustellut oppimisympäristöt ja viihtyisä arki ovat jokaisen lapsen oikeus.
Yrittäjyyskasvatus kuuluu osaksi oppimispolkua – ei siksi, että kaikista tulisi yrittäjiä, vaan jotta jokaisella olisi rohkeus tarttua mahdollisuuksiin, ymmärtää taloutta, toimia vastuullisesti ja kehittää itseään läpi elämän. Yhteistyö koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa juurruttaa nuoriin ajatuksen: täällä minä voin rakentaa tulevaisuuttani.
Kunta, jossa taloutta hoidetaan sydämellä ja järjellä
Hyvä kunta tarvitsee kestävän ja vastuullisen talouden. Sellaisen, joka kantaa meitä myös huomenna. Haluan, että Tuusulan talous on tasapainossa – että verovarat käytetään viisaasti, palvelut tuotetaan tehokkaasti, ja päätöksissä katsotaan sekä nykyhetkeen että tuleviin sukupolviin.
Velkaantumista on hillittävä, mutta ei hyvinvoinnin kustannuksella. On löydettävä tapoja tehdä asioita fiksummin, ei vain vähemmällä. Yhteistyö muiden kuntien ja elinkeinoelämän kanssa voi tuoda säästöjä ja uusia tapoja palvella kuntalaisia paremmin. Digitaalisuus, teknologiset ratkaisut ja vihreä siirtymä ovat paitsi mahdollisuuksia – myös välttämättömyyksiä.
Kuvittelen Tuusulan, jossa paikalliset yritykset voivat osallistua kunnallisiin hankintoihin, jossa palvelusetelit tukevat monipuolista palvelutarjontaa ja jossa kunnan hankinnat vahvistavat paikallista elinvoimaa.
Kunta, jossa yrittäjyys saa tilaa kasvaa
Unelmani Tuusula on yrittäjämyönteinen kunta – sellainen, jossa yrittäminen ei ole taistelua tuulimyllyjä vastaan, vaan matka, jossa kunta kulkee rinnalla. Tarvitaan ennakoitavia päätöksiä, sujuvaa kaavoitusta, toimivia tiloja ja liikenneyhteyksiä sekä ennen kaikkea: kuuntelua. Yrittäjällä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.
Pienemmille yrityksille tarvitaan tiloja ja tukea – ei pelkkiä suuria visioita, vaan konkreettisia mahdollisuuksia kasvaa. Bisnes Parkit ja kasvutiimit ovat osa kokonaisuutta, mutta niin ovat myös kesätyösetelit, oppilaitosyhteistyö ja YES-verkoston kautta kulkeva yrittäjyyskasvatus.
Haluan, että Tuusula on paikka, jossa unelmat voivat muuttua todeksi – oli kyse sitten pienestä kahvilasta, verkkokaupasta tai maailmanvalloituksesta. Yrittäjyys ei ole vain taloudellinen ilmiö, vaan osa kunnan elinvoimaa ja sydänääntä.
Kunta, jossa yhteisöllisyys ei ole sana vaan teko
Minulle on tärkeää, että Tuusula tuntuu kodilta. Paikalta, jossa voi elää aktiivisesti, osallistua, liikkua, kokea ja vaikuttaa. Kulttuuri, liikunta, luonto ja yhteisöllisyys ovat osa arkea – ei erillisiä saarekkeita vaan elämän kudelmaa, joka antaa iloa ja merkitystä.
Tuusulanjärven rannoilla, Rykmentinpuiston poluilla tai kulttuuritapahtumien vilinässä kohdataan ihmisiä ja jaetaan hetkiä. Monio, paikalliset taiteilijat ja kulttuuriperintö tekevät Tuusulasta ainutlaatuisen. Kulttuuri ei ole pelkästään menneisyyden vaalimista, vaan myös tulevaisuuden rakentamista.
Osallistava päätöksenteko ja budjetointi avaavat tilaa kuntalaisten ideoille ja aloitteille. Yhteiset tilat, tapahtumat ja vapaaehtoistyö luovat yhteenkuuluvuutta – me-henkeä, joka näkyy ja tuntuu. Unelmieni Tuusulassa jokainen voi kokea olevansa tärkeä osa yhteisöä.
Tällaisesta Tuusulasta minä haaveilen. Sellaisesta, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia, yrittää, elää, osallistua ja kuulua. Tällaisen kunnan eteen olen valmis tekemään töitä – sydämellä ja järjellä.
Talous on osa yhteistä hyvinvointiamme. Siksi meidän on hoidettava sitä tasapainoisesti ja järkevästi, pitäen huolta siitä, että menot ja tulot ovat linjassa. Verovarojen käyttöä on tarkasteltava tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on luoda taloudellinen pohja, joka tukee hyvinvointia ilman että tulevien sukupolvien asema vaarantuu.
Hyvinvointia ei synny ilman palveluita – mutta palvelujen tulee olla samalla laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä. Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkea itse. Yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden kuntien kanssa voi tuoda merkittäviä säästöjä sekä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelusetelit ja kunnalliset hankinnat voivat tarjota yrityksille väylän osallistua palvelutuotantoon – samalla vahvistaen paikallistaloutta.
Meidän on myös tarkasteltava olemassa olevia resurssejamme – ja kysyttävä: voimmeko tehdä tämän fiksummin?Teknologian ja digitaalisuuden avulla voidaan kehittää uusia ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa niin kuntalaisille kuin koko kunnalle.
Tuusulalla on kaikki edellytykset olla vihreän talouden edelläkävijä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan, ympäristöystävällisiin teknologioihin ja kestävään infrastruktuuriin ovat paitsi ilmastotekoja – myös viisaita taloudellisia ratkaisuja. Ne tukevat sekä ympäristön hyvinvointia että talouskasvua.
Kestävä talous ei ole vain numeroita – se on tulevaisuustekoja, joilla varmistamme, että Tuusula on hyvä paikka elää myös huomenna.